(viimeisin varsinainen päivitys 22.12.2013, kehäantenni)
Kuunteluhistoriani aikana on tullut käytettyä monenmoista laitetta, kaikista ei ole kuvaa käytettävissä, tässä kuitenkin jotain. Klikkaamalla kuvia voi ne saada suuremmiksi.
Alla elämäni ensimmäinen radio
 |
Helvar 362 TV. aika rähjäisessä kunnossa nykyisin :(
Aikoinaan siihen kiinnittämääni rekvisiittaakin on yhä jäljellä. Rikki tämä radio ei mennyt koskaan, vaan siirrettiin aittaan liian vanhanaikaisena. |
 |
| Takakannesta ilmenee että radion tyyppi on Helvar 362 TV, tasa- ja vaihtovirtavastaanotin, eli siinä ei ole verkkomuuntajaa. |
Tuo kuvan Helvar oli kotini ainoa radiovastaanotin 50-luvulla, muistan kun isäni väänteli nappuloita Melbournen olympialaisten aikaan yrittäen saada selostuksia kuulumaan suoraan Australiasta, radiosta kuuluneet vinkunat, krahinat ja vieraskieliset puheet tekivät minuun suuren vaikutuksen ja se vaikutus on voimassa yhä. Normaalisti meillä kuunneltiin Lahden pitkäaaltoasemaa joka oli parhaiten kuulunut asema..
Radio oli kytketty jonkinlaiseen maajohtoon ja antennina oli lankaa ulkoseinällä muutama metri, eli ei mikään hyvä antenni. Vastaanottimelle oli tehty pieni hylly korkealle seinälle, ettei lapset sinne ylettyneet, mutta kun kasvoin, niin joskus 50-luvun lopulla minulla oli pituutta niin paljon, että penkillä seisten ylsin nappuloihin ja aina joskus menin pyöritteleen säätimiä ja kuuntelemaan noita ihmeellisiä ääniä. En muista siihenaikaan kuulemistani asemista muuta kuin että 19 metrin alueella kuului BBC World Service hyvin.
Kotiini hankittiin 60-luvun alussa Philips matkaradio, mutta minä käytin tätä vanhaa vastaanotinta kuunteluun aina 70-luvun alkuun saakka, myöhemmin tosin paremmalla antennilla kuin silloin alussa.
Hieman hävettää että radio on tullut jätettyä kosteuden armoille aittaan ja lienee jokin hyönteinen tehnyt jotain asteikkolasin taakse, myös lasin tekstit on muuttuneen sotkuisiksi. Olen joskus teipannut oman apuasteikon tuohon lasin päälle.
Elämäni toinen radio
50 luvulla oli alkanut FM-lähetykset ULA-alueella ja meidän Helvarilla niitä ei voinut kuulla. Onneksi isäni hankki 60-luvun alussa Philips matkaradion jossa tuo ULA-alue oli, mutta meillä se viritettiin tutulle Lahden pitkä-aaltopituudelle.
 |
| Vuoden 2011 Tapaninpäivän myrskyn seurauksena oli sähköt pois niin
päätin mennä tutkimaan lapsuudenkotini pimeää ullakkoa ja sieltä
löytyikin tuo 60-luvulla hankittu Philipsin matkaradio hieman pölyisenä. Kunnolla rikki tämä ei mennyt koskaan, ainoastaan äänenvoimakkuuspotikka alkoi krahisemaan ja pätkimään sekä antenni katkesi. |
|
 |
| Philipsin asteikolla näkyy useita suomalaisia am-asemia jotka silloin vielä oli toiminnassa. Vasemmalla näkyy himmeasti merkitsemäni kohta jossa merirosvoradio Veronica kuului. Punaisilla teipinpaloilla on merkattu asteikkoon ne kaksi
FM-alueen ohjelmaa jotka olivat kuultavissa eli Yleisohjelma ja
Rinnakkaisohjelma. Klikkaamalla kuvaa saa sen suuremmaksi. |
60-luvulla olin lukenut lehdistä ULA-lähetyksistä ja niin viritinkin Philipsin tuolle alueelle ja muutkin pian hyväksyivät ULA:n kuuntelun, kun äänikin oli parempi. Jossain vaiheessa 60-luvun alussa alkoi ULA:lla kuulua myös toinen ohjelma eli rinnakkaisohjelma.
Niihin aikoihin perustettiin myös Sävelradio-toimitus Yleisradioon, jotta saisivat takaisin merirosvoradio Nordia kuunnelleet nuoret kuuntelijat, se merkitsikin sitä että radiosta kuuli melkein joka päivä myös iskelmämusikkia ja joskus jopa ns. pop-musiikkia. Muistan kuulleeni kappaleen joka todennäköisesti oli "Twist and Shout" ja se tuntui niin erikoiselta ja vaikuttavalta että kysyin isältäni että mitä se on ja hän sanoi että on kai Piitlesit, ne englantilaiset pitkätukat jotka rämpyttää. Minulle Beatles yhtye tulikin sitten merkitsemään ehkä parasta 60-luvun musiikissa, kuten monelle muullekin, luulisin.
Muistelen että siihen aikaan kuuntelin ohjelmia kuten "Kahdeksan kärjessä" jossa soitettiin 8 suosituinta kevyen musiikin kappaletta. Markku Veijalaisen ohjelma, muistaakseni "Pop-65" ja seuraavana vuonna "Pop-66", oli hyvä koska siinä kuuli viimeisimmät hitit maailmalta, mutta ohjelman pituus taisi olla vain alle puoli tuntia, enkä ihan varma noista nimistä ole. "Poppamies" Pentti Kemppaisen ohjelmat jäivät mieleen siitä että niissä kuuli joskus jopa jinglejä. Lauantain toivotut levyt on jäänyt myös mieleen koska yleensä pari viimeistä kappaletta oli kevyempää ja jopa poppia. Jorma Elovaaran "Vesimiehen aika" ohjelmat muistan aika mystisinä, mutta hyvinä. 60-luvun lopulla "Lista" ohjelma piti myös aina kuunnella, mutta joskus alkoi tympimään kun aina kuukaudesta toiseen mukana oli Aikamiesten esittämä "Iltatuulen viesti", se oli listalla 90 viikkoa, ohjelmaa juonsi Matti Paalosmaa ja myöhemmin Eeva Keinänen.
Tietenkin vääntelin radiot myös keskiaalloille ja löysin Radio Luxembourgin josta tuli suosikkini ja kuuntelin sitä varmaan enemmän kuin Yleisradion ohjelmia ja niin taisivat kuunnella kaikki kaveritkin. Luin "Joka Poika" nimisestä lehdestä merisvoradioista ja yritin niitä kuunnella mutta antennin heikkouden ja kokemattomuuden takia en niitä onnistunut kuulemaan ennen kuin vuosikymmenen lopulla löysin Radio Veronican ja siihen jäi Luxembourgin kuuntelu, siitä lähtien kuuntelin pimeään aikaan Veronicaa ja 70-luvulla nyös asemia Radio North Sea, Caroline, Atlantis jne.
Ensimmäinen omilla rahoilla ostettu radio, Philips RR712 radionauhuri
 |
| Philips RR712 |
1972 muutin Turkuun ja menin oikeisiin töihin niin heti aluksi ostin tuon kuvan radionauhurin. Valintaan vaikutti että siinä oli myös keskipitkät ja lyhyitä aalto-alueita sekä ulkoisen antennin liitin. Tällä kuuntelin mm. meripiraatteja ja myös kuulin ensimmäiset hollantilaiset keskiaalloilla toimineet maapiraattiasemani. Kesti hyvin n. 15 vuotta kunnes ukkonen rikkoi verkkomuuntajan, paristoilla toimisi varmaan edelleen.
Vastaanotto-ominaisuksiltaan ei mikään hyvä mutta ei aivan onnetonkaan, oikean taajuuden etsiminen oli kylläkin melkoista hakua sillä asteikko oli lähinnä vain suuntaa antava.
Kuvia eri suunnista
 |
| Tuohon päälle olen kiinnittänyt 70-luvun meripiraattien nimiä, kuulin tällä myös nuo asemat |
Noita radionauhurissa olevia tarroja hankin aikoinaan DX-tarvikepalvelusta.
Ensimmäinen "oikea" DX-radioni, Selena B206
 |
| Selena B206, tuossa näkyy myös kiinnittämäni apuasteikko. Kuvattu myös sähkökatkon aikaan pimeässä salamalla. |
70-luvun puolivälissä tuli saataville Neuvostoliitossa valmistettu edullinen matkaradio, jota pidettiin vastaanotto-ominaisuuksiltaan hyvänä radiona hintaluokassaan verrattuna muihin vastaaviin, ja senhän minäkin hankin ja sillä kuuntelin paljon mm. Radio Carolinea, sekä myös useita maapiraatteja keskipitkillä ja lyhyillä aalloilla.
 |
| Selena B206 takaa |
 |
| Päädyssä näkyy nuppi jolla valittiin kuuneltava bandi |
Minun hankkimani malli oli yksi ensimmäisiä Suomessa myytyjä ja hyväksyntäkäsittely oli vielä kesken, siinä olikin vielä verkkojohto mukana. Laite ei sitten läpäissytkään määräyksiä sähköturvallisuuden osalta ja jatkossa sitä myytiinkin suomessa vain paristokäyttöisenä ja verkkojohdon liitin takaseinässä oli täytetty jollain massalla.
Verkkojohto olikin niin ohutta että en sitä uskaltanut kytkeä sähköön, mutta vaihdoin tilalle paksumman johdon ja käytin sitten sähköllä, myyjältä tuli myöhemmin viesti, että saa käyttää vain paristoilla, riskeerasin ja käytin silti sähköllä mutta vain maadoituksen kanssa.
Tein siihen itse jonkinlaisen selektiivisyyden parannus modifikaation, ohjeen löysin muistaakseni DX-kuuntelija lehdestä.
Kokonaisuutena tämä vastaanotin oli silloin puutteistaan huolimatta erittäin hyvä matkaradio DX-kuuntelijalle, todennäköisesti maailman paras hintaluokassaan.
Ostin myöhemmin myös hieman uudemman mallin Selenasta eli B-212 josta kuvat alla
 |
| Selena B-212, Finlux merkki on oma lisäykseni |
 |
| Selena B-212 taakaa, virtajohdon liitin näkyy täytettynä |
Ensimmäinen liikennevastaanottimeni FRG-7
 |
| En löytänyt kuvaa omastani, mutta samanlainen minulla oli kuin tämä Yaesu FRG-7 |
70-luvun loppupuoliskolla hankkimani Yaesu FRG-7 olikin minulle huomattava parannus taajuustarkkuuteen ja muutenkin se oli hyvä radio, 80-luvun alussa myin sen eräälle DX-kuuntelijalle Raumalle ja hän kuunteli sillä mm. keskiaaltojenkkejä.
Sommerkamp FRG-7700
 |
| Alimpana FRG-7700 vastaanotin, päällä FRA-7700 aktiiviantenni, FRV-7700 konvertteri ja Datong auto notch filter |
Vuonna 1981 hankin DX-tarvikepalvelusta Sommerkamp FRG-7700 liikennevastaanottimen, joka on sama kuin Yaesu FRG-7700, vain nimi on erilainen.
Taas oli askel eteenpäin taajuustarkkuudessa, sillä tässä näyttö oli 1kHz tarkkuudella.
Herkkyyttä tässä ei mielestäni ollut kovin paljon, mutta mainio vastaanotin pitemmillä antennilangoilla. Hankin tähän myös kuvassa näkyviä lisälaitteita kuten Yaesu FRA-7700 aktiiviantennin jolla yritin kuunnella kerrostalossa, käytännössä sillä kuuli vain vahvimmat asemat. Liitinkin aktiiviantenniin pitemmän langan ja käytin sitä ikäänkuin antennivirittimenä ja vahvistimena. FRV-7700 konvertterilla kuuntelin VHF liikennettä, mm. radioamatöörejä, ARP-puheluja, meri VHF:ää ym. Datongin notch on audiolinjaan kytkettävä filtteri jolla voi vaimentaa vinkuja, automaatilla tai käsin säätäen. Hankin myös radion taakse kiinnitettävän muistimodulin, jolla sai muistaakseni 12 muistipaikkaa käyttöön, oli se mahtavaa kun oli oikein muistia radiossa.
 |
| Sommerkamp FRT-7700 antenniviritin, Sommerkamp nimi on liimattu Yaesu nimen päälle |
Hankin myös tuon FRT-7700 antennivirittimen, jota olen myöhemmin käyttänyt myös muiden radioiden kanssa ja toisinaan käytän yhä.
Tämän vastaanottimen myin vuonna 2013, antennivirittimen kuitenkin jätin vielä itselleni.
LOWE HF-225
90-luvun alussa hankin
LOWE HF-225 vastaanottimen, johon pian vaihdoin kapeampia välitaajuusfilttereitä, vaikka ei alkuperäisetkään aivan huonoja olleet. Mielestäni taas parempi vastaanotin kuin aikaisemmat. Yksinkertainen ulkonäkö, mutta hyvät vastaanotto-ominaisuudet. Hankin siihen erillisen mäppäimistön jolla voi taajuuden naputella helposti, muistipaikkoja ei ole tullut paljon käyteltyä koska taajuudenn asetus on niin helppoa.
 |
| Lowe HF-225 ja lisävarusteena hankkimani näppäimistö taajuuden näpyttelyä varten |
 |
| Kuva vuodelta 1993 jossa HF-225 on FRG-7700:n päällä, kuvassa myös AR-1000XLT scanneri ja alhaalla pieni radionauhuri jolla äänitin asemia kaseteille. |
|
Lowe HF-225 on minulla edelleen ja toimii, mutta siinä myös äänenvoimakkuuden säätö hieman krahisee ja numeronäytön segmentit ovat hieman himmentyneet.
SDR
Kotikuuntelussa nykyisin käytän pääasiassa Perseus ja SDR-IQ vastaanottimia, sekä jonkinverran Winradio WR-G313e vastaanotinta, ne kaikki ovat tietokoneeseen liitettäviä ns. SDR-vastaanottimia.
Noista onkin omia juttujaan tässä blogissa.
 |
| Tässä ruutukaappaus SDR-IQ:n Spectravue-ohjelmasta, olen käyttänyt lisäksi myös muita ohjelmia kuten Studio1, HDSDR ja SDR-Radio |
Putki ASA
Seuraava kuva on ASA putkiradiosta, joka on ollut lähinnä rekvisiittana enkä sillä ole kuunnellut, eikä se oikein kunnolla toiminutkaan, myin pois vuonna 2013.
Matkavastaanottimia
80-90-luvun vaihteessa hankin matkavastaanottimeksi
Sangean ATS-803A vastaanottimen ja se toimi tehtävässään hyvin, vaikka hävisi vastaanotto-ominaisuuksissa Lowe HF-225:lle.
 |
| Sangean ATS-803A |
|
|
|
|
Kooltaan tuo Sangean oli kuitenkin melko iso, joten hankin pienemmän
Yokon, jota oli helpompi ottaa matkoille mukaan, ja se oli radionauhuri joten asemia oli helppo tallentaa kasetille. Siinä asteikko oli senverran epätarkka että oikean taajuuden löytäminen oli hieman hankalaa mutta kyllä sillä hyvin kuunteli etelä-euroopassa ja Kanarian saarilla mm.YLEn lähetyksiä.
 |
| Yoko radionauhuri oli kätevä matkoilla mutta ei kovin laadukas joten hankin paremman Sangean ATS909 vastaanottimen. |
Nykyisin matkavastaanottimena on käytössä
Sangean ATS909 , jonka ostin
käytettynä.
 |
Sangean ATS 909
|
|
ATS 909 päädyt
ATS 909 on ollut tarpeeksi pieni, jotta olen viitsinyt ottaa mukaan myös ulkomaanmatkoille ja olen kuljettanut sitä käsimatkatavaroissa. Joskus turvatarkastuksien läpivalaisussa kysyvät, että mikä siellä on, Munchenin kentällä veivät sen tarkempaan tutkimukseen, mutta palauttivat parin minuutin kuluttua. Ei tälläkään ole paljon kotona viitsinyt kuunnella, mutta olen ollut siihen tyytyväinen matkoilla. Hotellihuoneissa olen virittänyt muutaman metrin lanka-antennin parvekkeelle tai ikkunaan ja olen saanut parempia kuuntelutuloksia kuin sen omalla piiskalla. Joskus hotellien sähkölaitteet tosin aiheuttavat pahoja häiriöitä.
Sangeanin suojalaukku suojaa hyvin matkatavaroiden joukossa ja kelalle kelattava lanka-antenni on kätevä matkoilla.
"Poliisiradiot"
Silloin kun poliisin radioliikenne oli vielä salaamatonta, kuunneltiin yleisesti poliisiradiota seuraavan kaltaisilla vastaanottimilla, jotka minullakin on ollut, ja noista tuo "pieni sininen" lienee se legendaarisin. Myin nämä pois 2014.
Pienet "maailmanradiot"
2000 luvun puolella tuli markkinoille hyvin halpoja ja pieniä vastaanottimia joita kokeeksi olen muutaman ostanut. Eihän 10-20 euron hinnalla mitään laatuvastaanottimia saa, mutta näilläkin onnistuu FM-asemien lisäksi voimakkaimpien ulkomaisten asemien kuuntelu Alla kuvia niistä.
MP3
Käytössä on ollut myös noita edellisiäkin pienempiä radioita joissa on myös mp3 soitin.
Jens of Sweden MP-100 on palvellut minua jo yli 10 vuoden ajan, on syytäkin sillä oli uutena todella kallis, muistaakseni yli 200€! Mutta se oli aikakautensa huipputuote. Sitä on mukava roikottaa kaulassa ja samalla kuunnella FM-asemia tai tallenteita, sillä voi myös tallentaa radio-ohjelmia tai sitten käyttää mikrofonin kautta sanelukoneena. Toimii myös USB muistitikkuna, mutta nykymittapuun mukaan kapasiteetiltaan mitättömän pieni, 256MB.
On muitakin radioita ollut käytössä mutta tuossa oli nyt tärkeimmät. Kuuntelun alkuaikoina oli lisäksi pari vanhaa putkiradiota jonkun aikaa käytössä, niistä en muista enään mitä merkkiä olivat.
Omatekoinen kehäantenni 60-luvun lopulta
Värit tuli tuollaiset kun olivat ainoat maalipurkin loput mitä silloin verstaassa sattui olemaan.
Antenni toimi ja toimii vieläkin keskiaalloilla.
|
|
